Ihmiskäsitys suuntaa toimintaa

Kulttuuriperinne,kasvatus, kokemukset, uskomukset ja ajan henki vaikuttavat käsitykseemme ihmisestä. Nykyään vallitseva käsitys ihmisestä perustuu pääasiassa humanistiseen psykologiaan, jossa ihminen nähdään aktiivisena ja itseohjautuvana toimijana.

Terapian toteuttamisen filosofisia ajatussuuntia ovat holistinen ja humanistinen ihmiskäsitys. Holistisen näkemyksen mukaan ihminen on kokonaisuus , jossa mieli ja ruumis ovat toisistaan riippuvaisia. Yksilö siis reagoi aina kokonaisuutena. Ihmisen toimintaa tarkasteltaessa tulee huomioida mielen ja sielun vaikutus elimistön tapahtumiin , ja päinvastoin. Jos näin ei tehdä, saadaan väärä käsitys ihmisestä kokonaisuutena, mikä puolestaan vaikeuttaa ihmisen auttamista.

Humanistinen ihmiskäsitys korostaa ihmisyyttä, yksilön ainutlaatuisuutta, yksilön elämän merkityksellisyyttä ja laatua sekä yksilön valinnan vapautta. Humanistinen ihmiskäsityksen mukaan yksilöllä on oikeus saada tietoa mahdollisista hoitovaihtoehdoista, saada olla osallisena suunnittelemassa ja päättämässä itseensä kohdistuvasta hoidosta. Humanismin mukaan yksilön tulee myös ottaa itse vastuuta omasta hoidostaan ja terveydestään.

Psykoterapiasuhteen lähtökohtana on, että ihminen on tajunnallinen olento. Ihminen on ainutkertainen yksilö, jonka tehtävänä on löytää määritelmä omalle hyvinvoinnilleen sekä oppia tuntemaan omat mahdollisuutensa ja rajansa. Lähtökohtana on myös, että ihminen on luonnostaan aktiivinen ja vuorovaikutukseen pyrkivä. Terapiatyöskentelyssä ihminen nähdään kokonaisuutena, jolla on menneisyys ja tulevaisuus. Psykoanalyyttisen ihmiskäsityksen mukaan ihmisen toimintaa ohjaavat varhaiset kokemukset ja vuorovaikutussuhteiden muodostama tiedostamaton alitajunta. Toimintaa ohjaavat sisäiset ja synnynnäiset voimat eli vietit, joiden kautta ihminen pyrkii mielihyvään. Ihminen kykenee ymmärtämään menneisyyttään ja suunnittelemaan tulevaisuuttaan tavoitteellisesti. Hänellä on vapaus tehdä itseään koskevia valintoja, mutta hän on itse myös vastuussa valinnoistaan. Asiakkaan ikä ja kyky tehdä päätöksiä kuitenkin huomioidaan ja tehdä omaa itseään koskevia päätöksiä on rajoitettu silloin, jos asiakas kärsii vakavasta mielenterveyden häiriöstä. Asiakkaaseen kohdistuvista pakkotoimenpiteistä on säädetty Mielenterveyslaissa.