Behavioristiset terapiat

Behavioristisen menetelmän ydinajatus on, että kun ihminen pystyy muuttamaan jotakin tekemisensä tapaa, sillä on vaikutusta hänen tunteisiinsa ja ennen pitkää myös sisäisiin malleihinsa (minäkäsitykseen ja maailmankuvaan).

Behavioristisissa käyttäytymisterapioissa tutkinnan kohteena on konkreettinen toiminta. Havainnoidaan käytännön tilanteita sekä niissä ilmeneviä joko sisäisiä tai ulkoisia ärsykkeitä, jotka tuottavat häiritseviä tunteita kuten ahdistusta tai saavat ihmisen toimimaan itselleen tai toisille epäedullisesti. Tällaisen käyttäytymisanalyysin pohjalle on mahdollista sitten suunnitella hoito-ohjelma, jossa pyritään löytämään uudenlainen suhtautumistapa aiemmin häiriötä aiheuttavaan tilanteeseen.

Behavioristisilla työtavoilla on menestyksellisesti hoidettu mm. unettomuutta, kipua, alkoholiongelmia, uupumusta ja sairauksia, joissa itsehallinnalla on keskeinen tehtävä. Eniten niitä on kuitenkin käytetty ahdistukseen ja jännityksen vähentämiseen. Yksilö voi terapiassa oppia reagoimaan pelkäämäänsä kohteeseen uudella psykofysiologisella tavalla, mikäli hän lähestyy kohdetta asteittain joko mielikuvissa tai todellisuudessa, rentoutuneessa tilassa tai turvallisessa kontaktissa. Tällöin puhutaan altistamisesta, jota voi käyttää myöhemmin myös itsehoitomenetelmänä.